Ei kai nyt sentään rodusta puhuta? ETMU-päivät Race, Power and Mobilities 26.7.-27.7. 2017 Jyväskylän yliopisto

Nina Sääskilahti & Kaisa Ahvenjärvi

Etmun vuosittaisen konferenssin teemana oli tällä kertaa rodun ja rodullistamisen sekä liikkuvuuden ja vallan intersektiot. Arts of Belonging ja Crossing Borders -hankkeiden työryhmässä näistä aiheista syntyi vilkasta keskustelua, kiitos erinomaisen kiinnostavien esitelmien. Turkkilaista mediaa tutkinut Nalan Ova Selcukin yliopistosta Turkista nosti esille tavat, joilla syyrialaisia maahanmuuttajia esitetään Turkin valtamediassa. Havainnot olivat hyvin samansuuntaisia kuin ne, joita on tehty muuallakin Euroopassa, myös Suomessa: maahanmuuttajamiehet yliseksualisoidaan ja naiset ja lapset esitetään uhreina. Turkissa vaihtoehtoisille esitystavoille ja medioille on kuitenkin hyvin vähän tilaa moniin Euroopan maihin verrattuna.

Nando Sigona
Nando Sigona Birminghamin yliopistosta pitämässä keynote-esitelmää otsikolla Stop this Carnage: The Politics of Death and Rescue in Europe’s Refugee Crisis. Kuva: Tuija Saresma.

Pia Mikander käsitteli suomalaisten koulukirjojen Afrikka-kuvastoja ja vertaili niitä ruotsalaistutkimusten havaintoihin. Ruotsalaisissa ja vuosien 2005-2010 aikana julkaistujen suomalaisten koulukirjojen Afrikan representaatioissa on häkellyttävää yhdenmukaisuutta. Mikanderin mukaan Afrikka edelleen eksotisoidaan ja esitetään Euroopasta tulevan avun ja ohjauksen tarvitsijana. Tatu Laukkanen toi keskusteluun mukaan näkökulman Kiinasta ja rikkoi tätä kautta usein kuin itsestään syntyvää maahanmuuttokeskustelun ja maahanmuuttajarepresentaatioiden tutkimisen eurosentrisyyttä. Kiinalaisohjaaja Jia Zhangken elokuvissa erilaiset laitapuolenkulkijahahmot ja tien trooppi toimivat Kiinan muutosten heijastuspintana.

Kaarina Nikunen
Kaarina Nikunen Tampereen yliopistosta pitämässä keynote-esitelmää aiheesta Time for Solidarity of Dissonance? Social Media, Mobility and Politics of Race. Kuva: Tuija Saresma.

Jyväskylän yliopiston tutkijan Sigurd D’hondtin sosiolingvistinen analyysi käsitteli hollantilaista perinnettä, jossa pyhän Nikolauksen päivänä valkoihoisen joulupukin rinnalla touhuilee Black Peter, jota esittää kasvonsa mustaksi maalannut valkoihoinen eli ns. black face -hahmo. Viime vuosina Black Peterin rasistisuudesta on keskusteltu Hollannissa kiivaasti. Suomessa sanoudutaan usein irti dekolonisaatio-keskusteluista vetoamalla siihen, ettei meillä ole kolonialistista historiaa toisin kuin esimerkiksi Hollannilla, eikä siksi samanlaista tarvetta purkaa rodullistettuja representaatioita. Suomi on kuitenkin osallinen koloniaalisen vallan verkostoihin, mihin viittaa nykytutkimuksen käsite colonial complicity.

D’hondtin esitelmää kuunnellessa nousi mieleen suomalaisen tiernapoikaperinteen oma joulunajan black face -hahmo, murjaanien kuningas. Monet meistä ovat 1990-luvulla hoilanneet tiernapoikia ja kalistelleet miekkoja kuningas Herodeksen kanssa naama mustaksi sotkettuna. Silloin yläkouluikäisenä ei tullut mieleenkään, että hahmossa olisi mitään kyseenalaista, eikä murjaanien kuningasta ole tullut pohdittua kriittisesti myöhemminkään. Kulttuurisissa kuvastoissamme elää myös Hullunkuriset perheet -korttipelin Musta Pekka, joka rikkoo valkoihoisten suomalaisperheiden normaaliuden ja on pelaajille potentiaalinen riski. Ilmaisu ”jäi Musta Pekka käteen” kuvaa arkisissa keskusteluissamme äärimmäisen huonoa tuuria. D’hondtin esitelmä onnistui siis avaamaan silmiämme ”mustille pisteille” suomalaisessa rodullistamisen mekanismeissa.

Tobias Hübinette
Keynote-puhuja Tobias Hübinette esitelmöi otsikolla Reintroducing and Researching Race in a Nordis Setting – Challenges for the Future. Kuva: Tuija Saresma.

Työryhmätyöskentelyn päätti kaksi kiinnostavaa esitelmää. Katri Talaskivi kertoi tutkimuksestaan, joka käsittelee niiden noin 90-100 Suomessa asuvan kirjailijan kirjoituskielivalintoja, joiden äidinkieli on jokin muu kuin yksi Suomen virallisista kielistä. Virpi Salojärvi Helsingin yliopistosta esitteli tutkimustaan diasporassa elävien venezualaisten mediankäytöstä ja avasi näkökulmia tutkimuksen uuden vaiheen tutkimuskysymyksiin.