Juuret ja liikkuvuus: ETMU-päivät 2015

Lokakuun lopulla järjestettiin Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seuran organisoimat ETMU-päivät, joille oli valittu kulttuurisen kuulumisen tutkimisen kannalta kiinnostava teema. Kansainvälinen konferenssi Mobile Roots: Rethinking Indigenous and Transnational Ties kokosi yhteen liikkuvuudesta, kuulumisesta, siteiden luomisesta ja ylläpitämisestä sekä juuriin vetoamiselle nojaavasta kuulumisen politiikasta kiinnostuneita tutkijoita.

Veli Pekka Lehtolan keynote-luento ETMU-päivillä.
Veli Pekka Lehtolan keynote-luento ETMU-päivillä.

ETMU-päivät pidettiin nyt 12. kerran. Tapahtuman isäntänä toimi tänä vuonna Suomen pohjoisin yliopisto, Lapin yliopisto Rovaniemellä.

Päivillä kuultiin monia eri vähemmistöjä käsitteleviä esityksiä kansainvälisiltä osallistujilta. Suuri osa alkuperäisyystematiikan tutkijoista edusti kuitenkin saamentutkimusta. Vuosittainen ETMU-palkinto, joka jaetaan tunnustuksena etnisten suhteiden edistämisestä ja tutkimisesta, luovutettiin päivien aikana Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa toimivalle saamentutkimuksen pioneerille Elina Helander-Renvallille. Yksi päivien neljästä pääesitelmästä oli saamentutkimuksen professori Veli-Pekka Lehtolan puheenvuoro, jossa pohdittiin kuinka maailmankiertueilla esiintyneitä maailmanmatkaaja-saamelaisia voitaisiin lähestyä kolonialistisen tulkintakehyksen tuolla puolen ja osana saamelaisten ’omaa historiaa’.

Päivillä kuullussa Ninna Nyberg Sørensenin pääesitelmässä puolestaan käsiteltiin muun muassa esitelmöitsijän havaintoja transnationaalisen teorian vaikutuksista liikkuvuuden ja muuttoliikkeiden tarkasteluihin. Myös osa työryhmistä keskittyi maahanmuuttokysymyksiin ja -politiikkaan.

Alkuperäisyys- ja maahanmuuttotematiikkojen asettaminen rinnakkain oli raikas ja hedelmällinen lähtökohta päivien keskusteluille. Lokakuinen Lapin pääkaupunki ja sen yliopisto tarjosivat myös mielenkiintoisen ympäristön tälle asetelmalle. Monien kauempaa tulevien mielikuvissa Lappi hahmottuu kiiinnostavaksi alueeksi saamelaisuuden takia. Saamelaisuutta on myös hyödynnetty yhden liikkuvuuden muodon, turismin, kehittämisessä. ETMU-päivien aikaan mediassa ja ihmisten välisissä keskusteluissa oli toisaalta vahvasti läsnä toisentyyppinen liikkuvuus: kuvat Tornion kautta maahan pyrkivistä turvapaikanhakijoista. Kysymys siitä, millä tavalla liikkuminen ja ’alkuperäisyys’ sekä ’juurevuus’ merkityksellistyvät ja asettuvat suhteisiin toistensa kanssa tutkimuksessa, politiikassa, kulttuurituotannossa, kokemuksissa, kohtaamisissa ja keskusteluissa oli monella tavalla ilmassa.

Päivien jälkeen on ilmestynyt aihepiiriin liittyvä juurimetaforia, kulttuurista muistia ja materiaalisuutta käsittelevä professori Kuisma Korhosen artikkeli (niin & näin 4/2015). Myös Kuulumisen kulttuurit-hankkeen työryhmä ETMU-päivillä pureutui kuulumisen kulttuurisuuteen materiaalisuuden kautta. Työryhmään kutsuttiin esityksiä, joissa pohdittiin erityisesti kulttuurituotteiden merkitystä kuulumisen rakentajana ja heijastajana.

Työskentelyn aloitti aiheeseen johdatteleva hankkeen tutkijoiden yhteistyöhön pohjaava esitys, jossa pohdittiin kuinka itsestään selvänä ja epämääräisenä näyttäytyvä kuulumisen käsite jäsentyy nykytutkimuksessa. Hankkeen tutkijat ja samalla työryhmän puheenjohtajat Kaisa Hiltunen, Nina Sääskilahti ja Antti Vallius nostivat erityisesti esiin materiaalisuuteen ja affektiivisuuteen liittyviä kuulumisen käsitteen ulottuvuuksia.

Muissa esitelmissä puhuttiin materiaalisuudesta saamelaisessa nykytaiteessa (Tuija Hautala-Hirvioja), lasten sotakokemuksia ja todistamista käsittelevästä teatteriesityksestä (Susanna Hast) sekä muuttamisesta, materiaalisuudesta ja aistimisesta (Veera Kinnunen).

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *