Symposium 9.12.

Tervetuloa Taide, paikka, kuuluminen -symposiumiin!

Näiltä sivuilta löydät käytännön tietoja joulukuun symposiumista: ohjelman, kartan, yhteystiedot ja tietoja osallistujista.

tobelonginforthesoundoftheseashore6a_2016

ESITTELY

Monitieteinen ja -taiteinen tutkimushankkeemme Kuulumisen kulttuurisuus – Kiinnittymisen affektiivisuus ja materiaalisuus kutsuu eri tieteen- ja taiteenalojen tutkijoita ja toimijoita keskustelemaan kanssamme taiteen, paikan ja kuulumisen tematiikasta Jyväskylän yliopiston Taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitokselle joulukuussa. Tarkoituksena on tutustua ja aidosti keskustella näistä teemoista ja niiden kytköksistä eri taiteen- ja tieteenaloilla.

Vapaamuotoisen keskustelun ja ryhmätyöskentelyn pohjaksi jokainen voi viiden minuutin ajan alustaa omasta työstään taiteen, paikan ja kuulumisen käsitteiden näkökulmasta. Mikäli alustus sisältää dioja tai muuta tietokoneen kautta näytettävää, pyytäisimme toimittamaan materiaalin etukäteen harjoittelija-taiku@jyu.fi -osoitteeseen, jotta esittäytyminen sujuvoituisi.

SYMPOSIUMISSA KÄSITELTÄVIÄ TEEMOJA

  • Suomalaisuus, kansalaisuus, nationalismi
  • Maahanmuutto, liikkuvuus, rajat, rajanylitykset
  • Maisema, tila, paikka, maa, materiaalisuus
  • Yhteisö, osallisuus, ulossulkeminen
  • Taide, politiikka, etiikka

OHJELMA

  • 10.30 Tervetuloa: kahvia, teetä ja suolapalaa
  • 11.00 Esittäytyminen ja hanke-esittely
  • 12.45 Keitto- ja salaattilounas
  • 13.30 Pienryhmätyöskentelyä
  • 15.00 Glögi- ja keksitarjoilu
  • 16.30 Yhteistä keskustelua, ideointia, tulevaisuuden yhteistyökuvioita
  • 18.00 Iltaohjelmaa: teatteriesitys, viiniä ja pizzaa

SYMPOSIUMIN OSANOTTAJAT – ESITTELY

Kirsi Heimonen

Olen tanssija-tutkija ja teen taiteellista tutkimusta, jossa taideteot paikantavat –poissulkemisella, etääntymisen ja lähestymisen vaihteluilla – suhdetta inhimilliseen ja ei-inhimilliseen. Tällä hetkellä aiheenani ruumiillisuuden hiljaisuus suhteessa taiteentekemiseen ja kommunikaatioon.

Anna Kouhia

Kuvia, kuvauksia ja neulomuksia paikkasuhteesta

Esittelen symposiumissa kuulumiseen ja paikkatunteeseen liittyviä tutkimuksiani, joista ensimmäinen liittyy kaupunkikulttuuriin ja paikkatunteen representaatioon, jota olen tutkinut Lahti-blogin kautta. Blogissa Lahti näyttäytyy rosoisena ja ainutlaatuisena paikkana, johon samaistutaan ja josta etäännytään, mutta jota salaa rakastetaan.
Toinen kuulumista ja paikkatunnetta käsittelevä tutkimusjuonne on vasta aluillaan oleva tutkimus suomalaisuuden symboliikasta ja kokemuksellisesta paikkatunteen luomisesta käsityön kautta. Aineistona tässä tutkimuksessa ovat Suomi 100 -sukkakilpailun villasukat sekä paikkakunnan lapaset. Lähestyn paikkatunnetta performatiivisena prosessina, ja tutkimuksessa tulen itse reflektoimaan omaa suhdettani kotimaahan ja suomalaisuuden kuvastoon.

Rita Vargas

How art may be a place for cohesion, inclusion and diversity. How it contributes to shorten geographical distances and at the same time feelings of displacement.

Kuisma Korhonen

Hei, olen Kuisma Korhonen, kirjallisuuden professori Oulun yliopistosta. Kuulumisen (ja ei-kuulumisen) problematiikka kytkeytyy minulla projektiin, jossa tutkin kulttuurisen muistin materiaalisia metaforia – toisin sanoen, kysyn esimerkiksi missä määrin vaikkapa ”maaperä” ja ”juuret” määrittävät ihmisten kuulumista tiettyyn yhteisöön ja miten tämä kuvasto näyttäytyy kirjallisuudessa.

Tuija Saresma

Olen nykykulttuurin tutkimuksen dosentti ja työskentelen Koneen säätiön rahoittaman monitieteisen Kuulumisen kulttuurisuus – kiinnittymisen affektiivisuus ja materiaalisuus -hankkeen vastuullisena johtajana. Tutkimuksessani tarkastelen kuulumisen ja ulossulkemisen, kiinnittymisen ja paikaltaan siirtymisen problematiikkoja. Koneen säätiön kokeneen tutkijan hankkeeni on nimeltään Kulkemisen ja kuulumisen kertomukset (Kulku), ja siinä tarkastelen erityisesti maahan- ja maastamuuttoa. Tutkin myös affektiivisuutta, antifeminismiä, internetin vihapuhetta, rasismia ja rodullistamista intersektionaalisesta näkökulmasta eli kiinnitän huomiota sukupuoleen, etnisyyteen, seksuaalisuuteen, yhteiskuntaluokkaan, maantieteelliseen sijaintiin ja muihin eroihin, joiden kautta ihmisiä asetetaan hierakkisesti. Tarkastelen taidetta ja kulttuurituotteita performatiivisuuden näkökulmasta.

Minna Rainio

Olen kuvataiteilija ja tutkija (TaT) ja olen toteuttanut useita liikkuvan kuvan installaatioita ja lyhytelokuvia yhdessä kuvataiteilija Mark Robertsin kanssa. Teoksemme ovat käsitelleet yhteiskunnallisia ja poliittisia teemoja kuten esimerkiksi Suomen ja Venäjän välistä rajaa, pakolaisten kokemuksia Suomessa, kansainvälistä naiskauppaa ja suomalaisten siirtolaisten kokemaa rasismia Yhdysvalloissa. Uusi teossarjamme liittyy ilmastonmuutokseen ja globaaliin eriarvoisuuteen.

Väitöskirjani “Globalisaation varjoisat huoneet. Kuulumisen ja ulossulkemisen tilat rajanylityksiä käsittelevissä liikkuvan kuvan installaatioissa” (2015) tarkastelee globalisaatioon ja muuttoliikkeisiin liittyviä eriarvoistavia ilmiöitä taiteen ja monitieteisen kulttuurintutkimuksen menetelmin.

Tällä hetkellä viimeistelen käsikirjoitusta lyhytelokuvaan ”They came in crowded boats and trains”. Elokuva kietoo toisiinsa toisen maailmansodan lopussa Suomesta Ruotsiin paenneiden evakoiden ja viime vuonna Suomeen saapuneiden irakilaisten pakolaisten matkat ja tarinat ja asettaa ne ajan ja paikan ylittävään dialogiin.

Tutkimukselliset ja taiteelliset kiinnostuksen kohteeni liittyvät melkein kaikkiin symposiumin teemoihin: taiteen poliittisuuteen ja eettisyyteen, rajoihin, rajanylityksiin ja muuttoliikkeisiin, kansallisen kuulumisen ja ulossulkemisen prosesseihin sekä myös maisemiin ja paikkoihin.

Juho Jäppinen

Olen kaupunkilainen. Syntynyt kaupunkilaiseksi. Kuten jo yli puolet maapallon väestöstä. Kaupunkien tulevaisuus ratkaisee myös maapallon tulevaisuuden. Ihmisten osalta ainakin.

Olemme yhdessä Anna Ruthin kanssa työskennelleet kaupungin elävöittämiseksi ja taiteellistamiseksi Jyväskylässä vuodesta 2005 lähtien erilaisten poikkitaiteellisten projektiemme, ti-la2016:sta, Laatikkomon, Äkkigallerian ja House Gamesin avulla.

Antti Vallius

Työskentelen Jyväskylän yliopiston taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella Arts of Belonging -hankkeessa. Taustaltani olen taiteen ja visuaalisen kulttuurin tutkija, ja olen kiinnostunut erityisesti ympäristön kuvallisen esittämisen ja tilallisen kuulumisen välisistä suhteista.

Kaisa Ahvenjärvi

Viimeistelen Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaani etnisyydestä ja sukupuolesta saamelaisessa nykylyriikassa.

Tommi Römpötti

Teen post doc -tutkimusta aiheesta ”Nuorisokuvien luokkajaot 2000-luvun suomalaisessa elokuvassa”. Tarkastelen elokuvia luokkateknologiana eli analysoin sitä, miten elokuvissa rakennetaan ja ylläpidetään tai kyseenalaistetaan nuoruuden ja luokkajakojen suhdetta. Erityisesti kohteena on luokka 2000-luvun nuoren kuulumisen määrittäjänä suhteessa kotiin, maantieteeseen, nostalgiaan ja maahanmuuttajuuteen.

Helena Lonkila 

Tutkin kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön suhdetta sekä suomalaisen ja karjalaisen kulttuuriperinnön rakentumista. Olen heritologisesti innostunut kenttätöistä ja tehnyt lukuisia matkoja Kainuuseen ja Venäjän Karjalaan monitieteisissä tutkimusryhmissä.  Käsittelin väitöskirjassani Syvällä sydänmaassa : Yrjö Blomstedtin ja Victor Sucksdorffin Kainuu  (2016)-  kansallisesta kulttuuriperinnöstä tiedoiseksi tulemisen prosessia, jolloin kiinnitin huomiota kulttuuriperinnön materiaalisuuteen sekä mikro- ja makrotason artikulaatioon.

Kaisa Kurikka

Olen mukana tutkijana Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittamassa ja Kristina Malmion johtamassa projektissa ”Senmodern spatialitet i finlandssvensk prosa 1990-2010”, jossa keskitymme suomenruotsalaiseen nykykirjallisuuteen tilallisuuden problematiikan kautta. Kysymys kulttuurisesta kuulumisesta on olennainen projektissamme, sillä kirjallisuus (ja muu ”symbolisen” alue) on kielelliselle vähemmistölle olennainen alue määritellä omaa paikkaansa kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Viime vuosikymmeninä paikan ja tilan merkitys sekä laajemmin olemisen (ja kirjallisen ilmaisun) materiaalisuus ovat nousseet keskeisinä esiin suomenruotsalaisen kirjallisuuden ”kuulumisen kuvauksissa” sekä teemoina että affekteina: ne kytkeytyvät niin esteettiseen, ekologiseen ja eettiseen kuin kulttuuriseen ja kielelliseen merkityksenantoon. Vähemmistökirjallisuutena suomenruotsalainen nykykirjallisuus määrittelee jatkuvasti uudelleen ja uusiksi omaa ”välitilan” aluettaan. Keskeisiä tutkimuskohteita projektissamme ovat esimerkiksi Monika Fagerholm, Johanna Holmström, Bo Carpelan, Pirkko Lindberg ja Kaj Korkea-aho.

Kaisa Hiltunen

Olen elokuvatutkija, joka on Kuulumisen kulttuurisuus -hankkeen myötä ryhtynyt tarkastelemaan maahanmuuttoa käsitteleviä elokuvia; toistaiseksi olen kirjoittanut maahanmuuttajien kuvauksista suomalaisissa fiktioissa, ja seuraavaksi aion siirtyä tarkastelemaan erimaalaisia pakolaisuutta ja maahanmuuttoa käsitteleviä dokumenttielokuvia. Olen kiinnostunut erityisesti siitä, millaisin kerronnallisin ja esteettisin keinoin elokuvat voivat rakentaa ymmärrystä ja empatiaa ihmisten välille tai päinvastoin ylläpitää erotteluja. Toisin sanoen olen kiinnostunut siitä miten sisään- ja ulkossulkemisen prosessit toteutuvat elokuvissa ja elokuvallisissa kohtaamisissa. Etiikan ja estetiikan kytköksen näen tässä olennaisena. Giorgio Agambenin ajattelu tähän liittyen kiinnostaa, samoin esim. Bill Nicholsin dokumenttielokuvan teoria. Minua kiinnostaa erilaisuuden, toiseuden ja haavoittuvuuden kohtaaminen yleisesti, ei yksinomaan maahanmuuton kontekstissa.

 Nina Sääskilahti

Olen Kuulumisen kulttuurisuus- hankkeen tutkijana tarkastellut kuulumista jälleenrakennuskauden kirjallisuudessa tuotettuna sosiaalisena fantasiana ja fantasian myöhempää purkautumista. Tällä hetkellä pohdin kuulumista taiteessa ja teorioissa sosiaalisena kuvitteluna, erityisesti planetaarisuutta. Lisäksi olen kiinnostunut muistin, affektiivisuuden ja politiikan suhteista.

Niina Oisalo

Teen parhaillaan väitöskirjaa kulttuurien välisistä liikkeistä (suhteeseen asettumisena) pohjoismaisessa nykydokumenttielokuvassa työnimellä ”Transcultural movements in the contemporary Nordic documentary”. Olen kiinnostunut affektiivis-poliittisista tavoista, joilla dokumenttielokuva tekee näkyväksi, koettavaksi ja kouriintuntuvaksi tiettyyn kulttuuriin kuuluvuutta kokevien/kokemattomien välisiä valta-asemia, syrjintää, väkivaltaa, mutta myös ymmärrystä, esimerkiksi siirtolaisuuden, sodan ja (jälki)kolonialismin olosuhteissa. Kuulumisen ja ei-kuulumisen teemat tulevat esiin monissa tutkimusaineistoni elokuvissa, jotka ilmentävät esimerkiksi siirtolaisten kaipausta ”kotiin” ja välitilassa elämisen kokemuksia.

Sari Kuuva

Olen taidehistorian post doc -tutkija Jyväskylän yliopistosta. Viime vuosina tutkimukseni on keskittynyt ensisijaisesti taiteen, visuaalisten symboleiden ja tunteiden suhteeseen. Olen kiinnostunut sekä taiteen että erilaisten tilojen kokemisesta.

Saara Jäntti

Tutkin kodin merkityksiä ja kodittomuuden kokemuksia psykiatrisen kärsimyksen ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kontekstissa etnografian ja soveltavan teatterin keinoin. Olen kiinnostunut intersektionaalisuudesta, valtasuhteista, taiteesta ja toiseudesta hoivasuhteissa ja etiikan kysymyksistä (myös) niiden tutkimisessa. Toimin SA:n rahoittamana tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston kielten laitoksella, Jyväskylän yliopiston kulttuurisen mielenterveystutkimuksen verkostossa sekä tässä Arts of Belonging -hankkeessa. Tällä hetkellä minua askarruttavat esimerkiksi sellaiset sanat kuin tila, tulkinta, ruumiillisuus ja läsnäolo.

Tuuli Lähdesmäki

Tutkin kulttuurisia identiteettejä ja kuulumisen politiikkaa. Tämänhetkinen tutkimukseni kohdistuu etenkin eurooppalaiseen identiteettiin ja kulttuuriperintöön.

Hanna Koikkalainen

Olen valokuvaaja (TaM) ja teen taiteellista ja journalistista työtä valokuvan parissa. Monia tekemiäni projekteja leimaa monialaisuus ja olen työskennellyt eri alojen tutkijoiden ja taiteilijoiden kanssa. Uskon eri alojen yhteistyön voimaan, uusien ihmisten kohtaamiseen ja arkistojen penkomiseen. Tyylini on poeettisen dokumentaarista ja käytän paljon apunani arkistoja, haastatteluja ja tarinoita. Työskentelyssäni olen käsitellyt esimerkiksi kotipaikan jättämisen tematiikkaa (Suistamo Perinnelaboratorio / Lakkautettu kylä-näyttely yhdessä muusikko-tutkija Anne-Mari Kivimäen kanssa), raja-alueiden problematiikkaa (Raja-kirja) ja kainuulaista kansanperinnettä (Kainuun aarteet, tutkija Satumaarit Myllyniemen kanssa). Parhaillaan työskentelen monialaisessa ”Hysteeriset oireet” -hankkeessa, jossa käsittelemme työryhmän kanssa sisällissodan kokemusta tutkimuksen ja taiteen keinoin. Hankkeesta valmistuu vuonna 2017 kuunnelma, tieteellinen artikkeli, lehtijuttujen sarja, konsertti ja soiva valokuvanäyttely. Monet symposiumin teemat kiinnostavat minua kuten esimerkiksi maisema, tila, paikka, rajat, tunteet, yhteisö ja kulttuuriperintö.

Puuttuuko esittelysi? Voit lähettää sen osoitteeseen harjoittelija-taiku@jyu.fi Mainitse myös, mitkä kaksi alla olevista teemoista sinua kiinnostavat.

  • Suomalaisuus, kansalaisuus, nationalismi
  • Maahanmuutto, liikkuvuus, rajat, rajanylitykset
  • Maisema, tila, paikka
  • Uskonto, kulttuuriperintö
  • Yhteisö, osallisuus, ulossulkeminen
  • Taide, politiikka, etiikka
  • Maa, materiaalisuus
  • Tunteet
  • Toiseus

MISSÄ SYMPOSIUM PIDETÄÄN?

SYMPOSIUMIN TAUSTAA

Tutkimushanke:

Symposium on osa Koneen säätiön rahoittamaa tutkimushanketta Kuulumisen kulttuurisuus: Kiinnittymisen affektiivisuus ja materiaalisuus (2015–2017). Monitieteisessä, moniaineistoisessa ja monimetodisessa tutkimushankkeessa tarkastelemme taiteen ja kulttuurin merkitystä paikkoihin kiinnittymisessä, yhteisöihin liittymisessä ja niistä ulossulkemisessa. Tutkimushanke vastaa kysymykseen, miten ihmiset kiinnittyvät paikkoihin affektiivisesti ja miten materiaalisia esineitä (taideteoksia, kulttuurin tuotteita ja arkiesineitä) käytetään kotiutumisen prosessissa. Tämä tehdään yhdistämällä taiteiden ja kulttuurintutkimusta sukupuolentutkimukseen, antropologiaan ja yhteiskuntatieteisiin.

Tutkimushankkeen jäsenet ovat aikaisemmin julkaisseet

  • Sukupuoli suomalaisuuden kuvastoissa (toim. Tuija Saresma & Saara Jäntti, Nykykulttuurin tutkimuskeskus 2015)
  • Fluidity and Flexibility of ‘Belonging’. Uses of the Concept in Contemporary Empirical Research” (Lähdesmäki, Tuuli & Saresma, Tuija & Hiltunen, Kaisa & Jäntti, Saara & Sääskilahti, Nina & Vallius, Antti & Ahvenjärvi, Kaisa, Acta Sociologica 59: 3 (2016), 233–247)
  • ”Mapping the Concept(s) of Belonging” (Tuuli Lähdesmäki, Kaisa Ahvenjärvi, Kaisa Hiltunen, Saara Jäntti, Nina Sääskilahti, Tuija Saresma ja Antti Vallius, (teoksessa Stuart Picken, & Jerry Platt [toim.], The Asian Conference on Cultural Studies, Conference Proceedings, 85–99, Nagoya: The International Academic Forum, (http://iafor.org/Proceedings/ACCS/ACCS2014_proceedings.pdf).

(Ks. lisää julkaisuistamme täältä: http://artsofbelonging.org/?page_id=178 )

Tutkimushankkeesta enemmän tällä blogisivustolla; pääsivu: http://artsofbelonging.org/

Kirjahanke:

Taide, paikka, kuuluminen -symposiumissa pohjustetaan kirjaa samasta teemasta. Monitieteisessä artikkelikokoelmassa ”Taide, paikka, kuuluminen” (työnimi) eri alojen tutkijat ja taiteilijat tarttuvat ajankohtaisiin kuulumisen ja kiinnittymisen kysymyksiin nykyisessä mobiilissa maailmassa ja kiinnittävät erityistä huomiota taiteen rooliin kuulumisen neuvotteluissa. Kirjoittajakunta koostuu monipuolisesti taiteen ja kulttuurin tutkijoista sekä taiteilijoista.

Kuulumisen käsitteen tarkentamisen ohella kirjassa pohditaan muun muassa seuraavia kysymyksiä:

  • Miten kuulumista manifestoidaan, tuotetaan ja neuvotellaan kulttuurituotteissa ja taideteoksissa?
  • Miten kuuluminen ja ei-kuuluminen voi olla yksilön oma valinta tai ulkoapäin tuotettu tila?
  • Kuinka taiteellisen tutkimuksen kautta voidaan osallistua erottelevien ja syrjivien rakenteiden osoittamiseen ja purkamiseen?

Kirjoittajien lähtökohtana voivat toimia yksittäiset taideteokset (kaunokirjalliset teokset, elokuvat, teatteriesitykset, maalaukset ja installaatiot) ja niiden tekemisen prosessit sekä ajankohtaiset kulttuurin ilmiöt (blogit, kulttuurihankkeet), joissa kuulumisen kysymykset tematisoituvat.

YHTEYSTIEDOT

Kaikissa käytännön järjestelyihin liittyvissä kysymyksissä voitte olla yhteydessä

Mari Koskela
harjoittelija-taiku@jyu.fi
puh. 0408054658

Lisätietoja hankkeesta sen vastuulliselta johtajalta:

Tuija Saresma
tuija.saresma@jyu.fi
puh. 040 8053 841

MATKALASKUTUSLOMAKE

Hanke maksaa matkustajille matkat. Matkan laskuttaminen tapahtuu oheisella lomakkeella: matkalasku